Digimentorin loppureflektio

Yhteenveto eMentorointi-koulutuksesta

Lähdin mukaan eMentorointi -koulutukseen silkasta mielenkiinnosta ja halusta vielä kehittää itseäni ihmisenä. Taustalla oli ajatus myös omien kokemusten ja työelämäkokemuksen jakamisesta toisille.

 

Mitä osaat nyt eMentorina? Missä olet matkan varrella kehittynyt?

Koulutus on ollut antoisa matka ja olen oppinut paljon uutta niin mentoroinnista kuin itsestänikin. Aluksi piti ratkaista niin sanottu raportointitapa. Tein tietoisen valinnan kirjoittaa julkista blogia tästä koulutuksesta kohdaltani. Aikaisemmin en ole blogannut ja omien ajatusten julkituominen hieman hirvitti. Mutta ajatuksia näyttää maailmaan mahtuvan. Olen saanut rohkeutta julkaista omia ajatuksia. Tekstejä on kirjoitettu kaikkiaan 21 tämä blogi mukaan lukien, joista parimentorointiblogeja yhdessä aktorin kanssa viisi.

Koulutuksessa olen päässyt perehtymään erilaisiin mentorointimenetelmiin, joita olen pyrkinyt soveltamaan käytäntöön niin pari- kuin ryhmämentoroinnissa. Aktiivinen kuunteleminen ja käytyjen keskustelujen analysointitaito on kehittynyt. Kysyminen ja peilinä toimiminen on ollut mielenkiintoista. Välillä on tuntunut, ettei menetelmiä osannut käyttää, vaan käytiin avointa ja luottamuksellista dialogia. Tämän se kuitenkin on mentoroinnin yksi kulmakivi - luottamukselliset keskustelut.

Kupiaksen & Salon (2014, 51) mukaan mentoroinnissa on mahdollista pysähtyä aktorin kanssa reflektoimaan molempien kokemuksia ja oppimaan niistä sekä myös testaamaan omia ajattelu- ja toimintamalleja sekä vaihtamaan palautetta. Tähän kaikkeen kun vielä lisämausteensa toi mentoroinnin toteuttaminen digitaalisessa ympäristössä sekä erilaisten digitaalisten sovellusten opetteleminen.

eMentorin on kehitettävä omia digitaalisia taitojaan. Kuva: Pixabay

 

Nyt osaan käyttää erilaisia näköpuhelinsovelluksia, kynnys käyttöön madaltui ja uskallus lisääntyi kasvokkain kommunikointiin tietokoneella. Sekä pari- että ryhmämentoroinnin aikana huomasimme, ettei verkko keskustelun välissä ole este luottamuksen syntymiselle. Tässä tietysti myös edesauttoivat koulutuksen lähipäivät, joissa pääsimme tutustumaan kasvokkain.

Jossakin vaiheessa jäin pohtimaan digisovellusten käyttämistä ja tietoturvaa sekä netin luottamuksellisuutta. Tämäkin koulutus on osa luovaa digitalisaation soveltamista mentorointiin. Blogissaan Mika Kataikko kertoo digitalisaation olevan "palvelujen kokonaisvaltaista muuttamista siten, että otetaan huomioon tietoverkot, päätelaitteet ja ohjelmistot mahdollisimman tehokkaasti, luotettavasti, turvallisesti ja käytettävästi." Termillä käytettävyys Kataikko korostaa, että digitaalisessa palvelussa sekä tiedon että palvelun saatavuus (eli turvallisuus) on hoidettu oikein.

Nykypäivänä yhä enemmän kansalaisia pyydetään kiinnittämään huomiota verkossa käytävien keskustelujen tietoturvaan ja tässä koulutuksessa siihen on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Koulutusta edelleen kehitettäessä tämä on ehdottomasti huomion arvoinen asia siksi, että mentoroinnissa luottamuksellisuus syntyy sekä asioiden luotettavasta ja turvallisesta sisällöstä mentorin ja aktorin kesken mutta eMentoroinnissa tähän täytyy vielä lisätä digitaalisen ympäristön turvallisuus ja luotettavuus.

Koulutukseen voisi lisätä tietoturvateknologiaa tai tietoturvatietoisuutta. Esko Sillanpää (2013 , 52 - 53) kirjoittaa artikkelissa Tietoturvallisuus - tekniikkaa vai ihmisen toimintaa?, että "vaikka tietoturvatietoisuus on osa tietoturvallisuutta, ei tietoisuudesta ole hyötyä ilman tehokasta tietoturvan teknistä ja toiminnallista toteutusta. - - Hyvän tietoturvallisuuden toteuttamisessa ihmisten rooli on keskeinen ja vain osa voidaan hoitaa teknologian avulla."

Teknistä tietämystä olisi myös hyvä lisätä koulutukseen. Tämä tuli esille muutamissa istunnoissa, joissa tietokoneiden asetukset tai sovellusten toimimattomuus olivat nousta esteeksi mentorointi-istunnolle. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä ryhmämentorointi istunnossa ryhmän monimuotoisuus tuli loistavasti esille ja yhteysongelmat sekä sovellusongelmat saatiin yhteistyöllä ratkaistua. Joissakin teknisissä ongelmissa taas mentori pystyi neuvomaan aktoria "laitteiden säätämisessä" siten, että eMentorointi-istunto saatiin käytyä. Toisinaan ymmärrys tai tietoisuus operattoreiden langattomien verkkojen kantokyvystä saattaa olla rajoittava tekijä eMenotorinti-istunnon onnistumiselle.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin digitaalisiin työalustoihin, joita voi tarpeen mukaan käyttää yhteisöllisesti. Näitä olivat esimerkiksi Flinga, Padlet, Prezi, Sway, Hangouts ja Skype sekä Whatsapp-sovellus. Lisäksi O365-pilvipalvelu on tullut tutuksi ja se on osaltaan mahdollistanut reaaliaikaisesti esimerkiksi raportin kirjoittamisen. Mielestäni videon tekeminen itsestä ja itsensä markkinointi arktoreille oli hyvin opettavaista, koska siinä täytyi venyä todella omalle epämukavuusalueella. Kaikista näistä digimenetelmistä saadut kokemukset ovat arvokasta pääomaa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun tietää että välillä voi mennä rohkeasti kohti uutta ja tuntematonta.

Missä haluaisit kehittyä edelleen?

Kohdaltani suhtaudun myönteisesti digitalisaatioon ja sitä myöten haluaisin vielä kehittyä edelleen tietotekniikan kanssa. Tämä tarkoittaa niin erilaisia sovelluksia kuin niiden käytön opastamista edelleen vaikkapa työkavereille. Lisäksi kysymysten muotoilu suhteessa kuuntelemiseen on taito, jota pitäisi kehittää.

Parhaimmillaan mentorointi menetelmänä kehittää niin mentoria kuin aktoria tai kaikkia osapuolia (Kupias & Salo 2014, 160). Kokonaisuutena ajatellen tätä eMentorointi -prosessia olen havainnut, että pitkäjänteisyys on kasvanut ja kärsivällisyys toisten kuuntelemiseen. Mentorointiin liittyviä oivalluksia kokosin joulukuussa kirjoittamaani blogiin.

eMentorointi koulutuksessa oli yhtenä tavoitteena myös pelillisyys. Tämä ei aivan minulle avautunut, enkä varsinaisesti pelillisyyttä tullut ajatelleeksi vasta kun keskustelin tästä aktorini kanssa. Tulimme tulokseen, että koko mentorointiprosessi voidaan laajasti ajatellen käsittää pelillisesti, koska siinä asetetaan tavoitteita, joihin pyritään tietyllä strategialla erilaisia menetelmiä käyttämällä ja valintoja tekemällä. Tämä on yksi kehittymisen paikka tulevaisuuden digitalisaatiota ajatellen.

eMentori ja eAktori. Kuva: Pixabay

 

Miten voit hyödyntää eMentorointiosaamista jatkossa?

Koulutuksen aikana pääsin tavoitteeseeni eli omien tietojen ja taitojen sekä kokemuksien jakaminen liittyen työelämään ja työllistymiseen. Oman aktorin kanssa pääsin valottamaan hänelle sähköisen työhakemuksen tekemistä sekä muita työllistymiseen käytettävien digivälineiden maailmaa.

 

Jälleen kerran aikataulut ja keskustelujen/palaverien ennakkosuunnittelun merkitys korostui käytännön harjoittelussa. Tämä on myös yksi hyödyllinen havainto ja jota täytyy jatkossa käytännössä muistaa.

eMentorin roolit. Kuva: Pixabay.

 

 

Lähteet:
Kataikko M. 2015. Onko digitalisaatiota ilman kyberturvallisuutta? 3.12.2015. Saatavilla: http://www.jykes.fi/fi/ajankohtaista/blogi/onko-digitalisaatiota-ilman-kyberturvallisuutta/ Viitattu 11.2.017

Kupias P & Salo M. 2014. Mentorointi 4.0. Talentum. Helsinki.

Sillanpää E. 2013. Tietoturvallisuus - tekniikkaa vai ihmisen toimintaa? Näkökulmia tietoturvaan. Paavola J & Vainikka E (Toim). Turun ammattikorkeakoulu, raportteja 167. Suomen yliopistopaino - Juvenes Print Oy, Tampere.

Ihmeelliset puutarhat V - Yhteenvetoa

Yhdessä kuljettu polku puutarhassa

Mentorointi on kuin peli. Sillä on määrämuoto ja se etenee annettujen ohjeiden mukaan. Pelin kulku määräytyy pelaajien, valintojen ja strategian kautta. Rajatusta leikistä selviää voittajana, kun määrätty tavoite saavutetaan. Peli on yhtä kuin puutarha. Tietyn rajatun kokonaisuuden kasveja ja versoja hoidetaan oman tietämyksen mukaan. Puutarhan hoitaja määrää kasvit, joita istutetaan. Hän tekee valintoja mukaan otettavista ja pois jätettävistä asioista. Puutarhan valaistessa istuttajansa elämää on tavoite saavutettu.

Mentorointi on kuin puutarha. Aktorin ja mentorin välillä käytävä luottamuksellinen keskustelu etenee teeman ja asetetun tavoitteen mukaisesti.  Keskustelut pidetään rajatuissa aiheissa ja ne etenevät valintojen kautta. Strategian mukaisesti istunnon lopussa katsotaan, päästiinkö tavoitteeseen. Mikäli päästiin, tiiminä pelannut mentoripari voittaa. Mikäli ei, voi seuraavaan istuntoon haastaa itsensä ponnistelemaan lujemmin ja tekemään päämäärätietoisempaa työtä. Tämä koskee siis molempia niin mentoria kuin aktoria, mikäli jompikumpi havaitsee omassa toiminnassaan kehitettävää tai parannettavaa. Mentorointi on siis peli, se on puutarha. Se on aktorin ja mentorin yhdessä kulkema polku kohti valittuja tavoitteita.

Puutarha on hyvä symboli mentoroinnille. Se kuvaa hyvin koko kenttää, niin aktorin roolia kuin mentorin roolia myös. On ollut hienoa saada olla ihanan aktorin mentorina. Tässä puutarhassa on todellakin välillä lannoitettu ja muokattu maaperää sekä mietitty välillä lannoituksen oikeita mittasuhteita. Olemme saaneet seurata kasvien kasvua ja kukkaan puhkeamista sekä välillä on nyhdetty irti rikkaruohoja pois haittaamasta kehitystä.

On tässä käynyt niinkin, että oppia on ikä kaikki ja mentorikin on saanut aktoriltaan runsaasti ajattelun aiheita ja kehittymisen paikkoja siellä puutarhan hoidossa. Se, että puutarha saadaan loistoonsa vaatii todellakin pelillistä silmää ja yhteistyötä siellä polkuviidakossa.

 

 

 

Kuva: Pixabay

 



Vaikka tämä puutarha on nyt hoidettu ja tavoitteet saavutettu, niin uskon, että yhteistyö jatkuu jollakin tasolla mentorin ja aktorin kesken. Taival on ollut antoisa kaikin puolin.

Ihmeelliset puutarhat IV - Itsensä markkinointi

Työhakemuksen kirjoittaminen käy työstä!

Kuka määrittää täydellisyyden? Toiselle täydellinen puutarha on ääriviivoja noudattava, hallittu kokonaisuus. Toisen täydellisyys on tippunut reunakivi ja muutama ylimääräinen heinä. Onko siis olemassa täydellisyyttä?

Aktori oli jo oma-aloitteisesti lähestynyt kolmea työnantajaa avoimella hakemuksella. Työltä se tuntui! Työhakemuksen kirjoittaminen on aktorille uutta. Tähän mennessä karttunut työkokemus on pitkälti tullut oman aktiivisuuden kautta. Työhakemus olikin siis polku, jota pitkin oli tarkoitus lähteä etenemään syvemmälle puutarhaan eli avoimiin mahdollisuuksiin. Valittu polku eli avoin hakemus johdattaa tuntemattomaan, täsmennetty hakemus kohti tiettyä tehtävää. Viimeksi mainittu polku onkin todennäköisesti lähitulevaisuudessa aktorin kuljettavana.

Työhakemus hioutuu ja muuttuu ajan kanssa. Aktori sai mentoriltaan tärkeitä näkökulmia siihen, kuinka markkinoida itseään. Täytyy luottaa siihen, että on hyvä ja osaa. Kuinka vaikeaa se onkaan! Lähtökohtaisesti tietää, että puutarha kukkii kuivuuden ja kosteuden sopivassa suhteessa. Ravinteilla ja lannoitteilla se saadaan loistoonsa. Miksi sitten on niin vaikeaa nähdä itsensä kasvina, joka tarvitsee samoja perusteita?

Kuivuutta ilmentävät kehityksen kohteet, kosteutta hallussa oleva osaaminen. Ravinteita ja lannoitteita kasvi saa kokemuksista ja hakijan ominaisuuksista. Ne tiedostaa itse mielessään, mutta niiden auki kirjoittaminen paperille onkin vaikeaa. Kaksi ristiriitaista hemmoa kohtaavat toisensa: halu tehdä työtä, haluttomuus kehua ja korostaa itseään. Ja nämä pitäisi vielä saada kulkemaan kultaista keskitietä!

Mentori rohkaisi aktoriaan korostamaan aktorin työhistoriaa ja tuomaan esiin sen, mikä aktoria itseään kiinnostaa. Hän myös aukaisi niitä vaihtoehtoja, joiden kautta hakemusta voi rakentaa uudelleen. Suunta on jo oikea, risteyskohdissa palataan taaksepäin ja mietitään.

Mentori on kokeillut myös käytännössä näitä aktorille jakamiaan vinkkejä työhakemuksen kirjoittamisessa. Tietyssä vaiheessa tulee todellakin se mieliala, että tämähän käy työstä näiden työhakemusten naputtelu. Tässä kuitenkin nousee esiin itsensä kehumisessa montakin erilaista ajatusta, mitä uskallan itsestäni paperille laittaa, onkohan se omakehua, jos kerron kaiken? Tässä kannattaa muistaa se, että työnantajat hakevat tietynlaista kukkaa sieltä puutarhasta. Siksi on hyvä, että jo hakemusta kirjoittaessa uskaltaa olla rehellinen omista taidoistaan ja osaamisestaan. Rehellisyys maan perii!

Takapakkeja tulee väistämättä, mutta sitten kun se tuottaa tulosta, niin tunne on valtava. Sitkeyttä vaaditaan, mutta lopussa se kiitos seisoo!

RyhmäEmentorointia II

Digikompasteluja - ryhmäEmentorin havaintoja

Tolokku II ryhmä on kokoontunut äänettömän ryhmämentorointi-istunnon jälkeen kahdesti. Näillä kerroilla on ryhmämme kohdannut digikompasteluja, mutta on se vaan hienoa, kuinka ryhmähengellä ja ryhmän moninaisuutta hyödyntämällä ongelmista on joka kerta selvitty.

Ryhmässämme on jäsen, joka käyttää tietokoneensa kanssa suurennus- ja lukulaitetta, joiden avulla hän selviää opinnoista ja tietokoneen käytöstä. Digitaalisuus on sitä myötä avannut minulle uuden lisämerkityksen. Niiden avulla ja kautta moni saa tukea opintoihinsa ja työllistymiseensä. Lisäksi näiden avustimien kehittyneisyys tai kehittymättömyys voi joko edesauttaa tai haitata opiskelijan etenemistä.

Digitaalisuuden uudesta merkityksestä on ollut ryhmätyöskentelyssä meille myös hieman haasteita erilaisten digisovellusten kokeilemisessa. Osa ohjelmista toimii avustimien kanssa hyvin, osa ei toimi siksi, ettei koneluku pääse tekstilaatikoihin sisään. Kehitettävää siis riittää.

Olemme ohittaneet Skypen ja käytämme Hangouts näköpuheluja, koska ne toimivat kaikkien laitteistoilla hyvin. Päätimme käyttää ryhmäEmentoroinnin loppuraportin toteutuspohjana Prezi -esitysohjelmaa huolimatta siitä, että sen kanssa on vaikeuksia ryhmämme näkövammaisella jäsenellä. Päätimme toteuttaa kuitenkin Prezi -esitysohjelmaan jokainen oman reflektointiosion kaikista mielekkäimmällä toteutustavalla, joten eri digivälineiden ja -sovellusten osaamisemme pääsee esille loppuraporttiin samoin kuin ryhmämme upea moninaisuus.

Digi-istuntojen välityksellä olemme keskustelleet hyvinkin luottamuksellisessa ilmapiirissä, kun olemme tulleet toisillemme tutuiksi. Kaikki ovat oppineet käyttämään ainakin näköpuheluja ja varmasti takkiin on jäänyt myös käyttökokemuksia erilaisista sovelluksista. Toiset ovat helpompikäyttöisiä kuin toiset ja näin repertuaari ja ymmärrys niiden soveltuvuudesta kasvaa.Mutta mikä hienointa, niin jokainen meistä Tolokku II -ryhmäläisistä saa näistä testeistä erilaisia kokemuksia ja omia havaintoja, joita voimme hyödyntää jatkossa.

Itse olen tullut pitkäjänteisemmäksi näiden digivälineiden kanssa. Kehitys kehittyy, mutta aina kannattaa muistaa, että ihmistä tarvitaan niitä sekä kehittämään että käyttämään. Ymmärrykseni ja uteliaisuuteni on kasvanut. Ryhmätyöskentelyssäkään ei tarvitse pingottaa, kun kaikki voivat luottaa toisten jäsenten tekemiseen, jotta hommat saadaan hoidettua.

Yhteistyö rules!

Ihmeelliset puutarhat III - Työhakemus

Sinä olet hyvä!

 

Työhakemus on puutarhan maaperää, josta versot ja taimet ponnistavat kasvunsa.

Digivälineen sijaan mentorointi toteutettiin kasvotusten, sillä se soveltui tapaamisen teemaan tältä osin parhaiten.
 

Työhakemuksessa käsitellään isoja asioita ja pyritään muodostamaan toimiva markkinointipuhe työnhakijasta. Toimivuus tarkoittaa erottuvuutta, edukseen nousemista, osaamisen realistista kuvaamista ja kohdentamista haettuun paikkaan. Viimeksi mainittu erottaa avoimen ja kohdennetun hakemuksen toisistaan.

 

Tässä istunnossa aktorilla oli mukanaan kannettava tietokone, joka mahdollisti digitaalisuuselementin mukana olon myös tässä kasvokkain tapahtuvassa e-mentoroinnissa. Mentori oli pohjustanut istuntoa perkaamalla edellisenä päivänä avoimia työpaikkoja aktorin kiinnostuksen kohteiden sekä käytyjen keskustelujen perusteella ja mentoroilla oli mukanaan kasa paperia.

 

Maaperästä nousi jo yksi verso - aloitettu työhakemus. Koska työnhaku on aktorin kohdalla ajankohtainen, laitettiin prosessi jo alustavasti liikkeelle ja aktori etsi yhdessä mentorinsa kanssa ratkaisuja työhakemuksen täyttämisen haasteisiin. Istunnossa liikuttiin jopa aktorin epämukavuusalueella, kun sähköistä työpaikkahakemusta täytettiin kohta kohdalta reippaasti edeten. Aktorille jäi kotiin mietittäväksi oma esittely ja osaamisen kuvaaminen kirjoittamalla. Tästä tuli siis jo aihetta seuraavaan istuntoon.

Mentori oli etsinyt aktorille kasvien siemeniä listaamalla useita tällä hetkellä avoimena olevia työpaikkoja. Niiden kautta aktori pääsi konkreettisesti huomaamaan, kuinka erilailla muodostettuja hakemuksia ja löytyy, sekä toisaalta tutkimaan hakuilmoitusten kautta sitä, minkä tyyppisiä ihmisiä työpaikat etsivät työlleen tekijäksi. Mikä oli mielenkiintoista, hakijaa pyydetään harvoin enää lähettämään kirjallista hakemusta. Tässäkin hakuilmoitusten pinossa suurin osa hakemuksista toivottiin sähköpostitse ja toinen osa sähköisen hakujärjestelmän kautta. Digitaalisuus on astunut mukaan myös työnhakuun.

Mentori haastoi aktoria miettimään omia työnhaun perusteita ja niitä moninaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat työnhakuun. Paikkakunta, omat tavoitteet, perimmäiset syyt halulle työllistyä, määräaikainen työ versus vakituinen työ... Vaikka työnhaku on yleiskielessä käytetty termi, se kätkee taustalleen joukon huomioitavia ja vaikuttavia tekijöitä. Tämä joukko muodostuu konkreettiseksi silloin, kun hakemusta kirjoitetaan. Kirjoittaessa tiedostetaan se mahdollisuus, että jossain vaiheessa hakija voi olla töissä siellä, minne hakemuksen kirjoitti. Mitä sitten tapahtuu?

Istunnon aikana aktori teki mentorin kannustamana työpaikkojen hakuvahdin, joka lähettää ilmoituksen työmahdollisuuksista sähköpostiin määrätyin väliajoin. Näin aktori on läsnä työnhakumarkkinoilla ja näkee vaivattomasti sähköpostin kautta mahdollisuudet, joita työnantajilla on tarjota. Hakuvahti voidaankin mielikuvallisesti nähdä ajoittain tulevana sateena, joka tarjoaa vettä maaperälle ja mahdollistaa puutarhan kasvien kasvun loistoonsa.

Aktori oli istuntoon valmistautuessaan miettinyt myös mahdollisen LinkedIn-profiilin käyttöön ottamista. Toistaiseksi hän ei päätynyt ottamaan sitä käyttöön. Hän esitteli perustelunsa mentorille ja yhdessä he päättivät palata asiaan kevään korvalla, mikäli tilille esiintyy vielä tarvetta.

Kuten tästä tulikin jo esille, niin digitaalisuus on tullut työmarkkinoille voimakkaasti. Pian se on jokapäiväistä kauraa, eikä paperisia hakemuksia kukaan ota vastaan. Mutta vielä on digitaalisissa työnhakupalveluissa paljon kehitettävää, koska jo lyhyellä työpaikkojen kartoituksella löytyy runsaasti sähköisiä erilaisia hakemusalustoja, joiden taso vaihtelee erittäin paljon. Silti hakemusten kirjoitusvaiheessa digitaalisuus on jo läsnä, erittäin harvoin enää kukaan toimittaa työnantajalle käsinkirjoitettua hakemusta. Vai olisiko tässä työpaikkahakemusten erottautumisen paikka tulevaisuudessa, kun haetaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta?
 

Ihmeelliset puutarhat II: Työnhaun versoja

Työelämävalmiuksien kehittäminen ja kokemusten jakaminen

Parimentoroinnin edetessä olemme täsmentäneet eMentoroinnin tavoitteita siten, että siinä pyritään yhä selkeämmin aktorin työllistymiseen opiskelujen jälkeen. Tämä täsmennys on tehty siksi, että aktori on parhaillaan työharjoittelussa firmassa, johon hän myös tekee opinnäytetyötään ja jossa myös eMentori työskentelee. Näin selkiytämme omia roolejamme tässä haasteellisessa tilanteessa ja meille jää luonteva teema myös eMentorointi -keskusteluihin.

Edellinen eMentorointi-istunto käsittelikin siten sähköisen CV:n ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Mentori on itse mukana LinkedIn:ssä ja sai siitä ajatuksen, jotta myös aktori voisi tähän digitaaliseen sovellukseen tutustua ja pohtia olisiko siitä mahdollisesti apua hänen työllistymiseensä.

Työnhaku on puunrunko, jonka oksiston voidaan nähdä muodostuvan erilaisista työnhakuun tarkoitetuista kanavista ja ohjelmista. Lehdet puu saa työnantajista ja työpaikoista eli niistä tahoista, jotka etsivät työntekijää. Mahdollisuudet antavat puulle sen kukat. Puu kasvaa ja vahvistuu mentoroinnin edetessä.

Tässä puutarhavertauskuvassa näen, että mentori on tuuli, joka heiluttaa niin oksistoa kuin lehtiäkin. Toisin sanoen mentori toimii eräänlaisena henkenä, joka omia kokemuksia jakamalla pyrkii saamaan aktorissa aikaan ajattelua ja toimintaa.

LinkedIn on kanava, jossa työnhakijat ja työnantajat kohtaavat. Sinne profiilin tehnyt henkilö voi lisätä tunnettuuttaan ja näkyvyyttään verkossa sekä verkostoitua mitä moninaisimpien osaajien kanssa. LinkedIn on puun yksi oksa. Tämän oksan lehdet edustavat niitä työnantajia ja rekrytoijia, jotka etsivät osaamista riveihinsä. Kukat oksa saa niistä tehtävistä, joihin osaamista tarvitaan ja etsitään.

Työnhakijan näkökulmasta LinkedIn tarjoaa mahdollisuuden näyttää ammatillisessa kanavassa oman koulutuksensa, kokemuksensa ja taitojaan. Toisaalta palvelun käyttäminen haastaa miettimään sitä, kuinka julkisesti omia tietojaan haluaa jakaa. Yksi askel vaatii myös toisen askeleen ottamista. Profiilin luomisen lisäksi palvelun käyttämisen tulisi olla säännöllistä. Niin kuin kukat tarvitsevat kasvuunsa vettä eli puutarhaa tulee kastella, myös tavoitteellisen työnhaun kanavaa ja sinne tarjottavia tietoja tulee ylläpitää. Hoidettu puutarha antaa hoitajalleen iloa. Sosiaalisen median kanavissa toiminen on vuorovaikutteista: myös itse tulee osallistua aktiivisesti.

Yhä enemmän digitaalistuvassa maailmassa tarvitaan myös itse ohjautuvuutta ja tietynlaista avoimuutta. Työnhakijoiden olisi uskaltauduttava tulemaan sinne, missä myös työnantajat ovat. Siksi kannustan omaa aktoria etenemään pienin askelin kohti tulevaisuutta ja lähtemään mukaan jakamaan hänen omaa versoavaa ja koko ajan kehittyvää asiantuntijuuttaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, niitä kohti täytyy vain uskaltaa mennä määrätietoisesti ja harkiten.

Puussa on muitakin oksia. Esimerkiksi avointen työpaikkojen hakupalvelu mol.fi. Useimpiin työnhakupalveluihin voi asentaa vahdin, joka ilmoittaa avautuvista työpaikoista. Näin voit tietää asioista ensimmäisten joukossa ja pääset näkemään mahdollisuuksia, jotka muuten saattaisivat jäädä näkemättä. Oksan lehdet ovat mitä moninaisimmat!

Hengästyttävää eMentorointia

Digisovelluksia ja oivalluksia

Tämä bloggaus on sitten hieman filosofisempi pähkäily mentoroinnista. Sisältää päivittelyä ja oivalluksia.

Yhdessä istunnossa käsittele yksi asia.

Uusi digiväline on kiva, mutta hukkuuko istunnon teema ja tavoite välineen haltuunottoon?

Prosessi on pitkä, esitellään mahdollisuuksia ja harjoitellaan siis opetellaan. Yhdessä. Niin eMentori kuin eAktorikin.

Välillä päässä on vain sekametelisoppa. Se vaatii kuitenkin ajattelua ja tiukkaa ajattelua. Sekä suunnittelua ja suunnittelua ja aikataulutusta.

Pohtimista ja pähkäilyä.

Välillä:
mentori hengästyy
mentori innostuu
mentori jakaa kokemuksiaan
mentori auttaa
mentori kysyy
mentori kuuntelee.

Ota vastaan, mitä annetaan. Eletään päivä kerrallaan.

"Ei panikoida, ei hätiköidä, sydämeni viisas, usko mua - kohta löytyy tie", kuten Johanna Kurkela laulaa. Kuuntele tästä koko hieno kappale. Sopii ainakin mulle erinomaisesti tähän eMentorointi prosessiin.

Uudet digitaaliset välineet ovat lähes loppumaton suo. Onneksi kaikkea emme voi osata tai hallita.

Ole kärsivällinen. Ole itsellesi armollinen.
Ole utelias.

Osaat jo nyt paljon. Ja elämä opettaa lisää. Koko ajan.